Lantern Festival 2015

Jo tässä vaiheessa kun olen ollut täällä melkein kaksi viikkoa aloin vahingossa ensin kirjoittamaan englanniksi:D(Oiskohan se ollut parempi valinta tän kirjotuskieleks?) Toisaalta tuntuu että se on mennyt tosi nopeasti, mutta silti on se varmaan pisin aika mitä olen ollut pois kotoa. Tässä on kuitenkin ollut niin paljon kaikenlaista tekemistä ja viikko koulua ja kotiläksyjä on jo takana. Olen kyllä tykännyt kursseistani (anatomia&fysilogia kurssin päädyin vaihtamaan biologiaan vaikean sanaston vuoksi) ja olen tavannut mukavia ihmisiä. Suokikseni on tullut kuoro -tunti, koska se on vähän rennompi, pidän laulamisesta ja siellä on päässyt vähän enemmän juttelemaan muille.

Käytiin viime perjantaina mun host siskon ja -äidin kanssa tälläsillä "lyhtyfestivaaleilla". Ne oli St. Louisin kasvitieteellisellä puutarhalla. Ympäri tätä puutarhaa oli rakennettu kaiken näköisiä tälläisiä kiinalaistyylisiä rakennelmia samasta materiaalista, josta tehdään paperilyhtyjä ja lisäksi esimerkiksi lautasista ja muovimukeista. Kaikki rakennukset oli todella upeita, varsinkin kun valot vihdoin laitettiin päälle.

Love, Ilona

Hello USA!

Tänään tulee viikko täyteen siitä kun saavuin tänne mun Amerikan kotiin! Tässä vaiheessa on jo tullut nähtyä kaikenlaista uutta ja on ollut aika kiireinen aikataulu, joten sain koneen avuttua vasta nyt. Lähdin siis viimeviikon torstaina kohti Chicagoa ja perillä minä ja muutama muu vaihtari yövyttiin lentokentän läheisessä hotellissa. Ensimmäisen kerran se totuus että oon todella täällä taisi iskeä silloin kun ajattelin mennä suihkuun hotelli huoneessa enkä osannut laittaa suihkua päälle..:D (Samassa huoneessa yöpyi onneksi myös yksi ranskalainen tyttö, ja hän siis näytti miten suihkua käytettiin).

Aamulla viiden aikaan lähdettiin sitten pienellä porukalla takaisin lentokentälle. Neljä meistä lensi St.Louisiin, yksi Bostoniin ja yksi Losiin. Syötiin kentällä aamupalaa ja kone lähti siinä vähän ennen yhdeksää. (Sain viimeinki ikkunapaikan:D)

Amerikka näyttää kyllä niin erilaiselta lentokoneesta kuin Suomi. Jos lentäisi Suomen yllä näkyisi varmaan aikalaille vaan metsää ja järviä. USAn yllä lentäessä taas välillä näkyi kaupunkeja ja asuinalueita ja väleissä oli symmetrisen näköisiä peltoja vaikka kuinka paljon. Järviä ei oikeestaan näkyny, vain yksi suuri joki.

St.Louisin lentokentälle saavuttaessa meitä oli vastassa AFSn vapaaehtoisia ja vielä yksi vaihtari. Heidän kyydillään ajettiin sitten kohti orientaatioleirin pitopaikkaa. Oltiin kuulemma viimeiset, jotka saapui paikalle. Siellä meillä oli sitten aktiviteettejä ja erilaisia sessioita (ja syömistä) loppu päivän ajan. Meille kerrottiin että 19 aikaan alkaisi saavua hostperheitä. Minä oli jo kolmas jonka perhe saapui! Se oli tosi jännittävää, mutta oli kyllä tosi innoissani!

Love, Ilona

Farewell party

Eilen pidin läksiäiset läheisimmille ystävilleni. Oli ihana nähdä taas kaikkia, kun lukion myötä on tullut kavereita, jotka asuvat kaukana eikä heitä ehdi nähdä niin usein. Yritin pitää nämä juhlat sellasina positiivisina ja kun olen vielä viikon (8 pv) Suomessa niin yritän vielä nähdä kaikkia sitten enemmän hyvästien merkeissä. Yksi vaikeimmista asioista vaihtoon lähdössä on erossa ystävistä ja perheestä. Mutta sen  myötä pidän vaihtoon lähtöä myös vuotena joka auttaa itsenäistymään, juuri koska lähtee yksin vieraaseen paikkaan ja läheiset jäävät meren toiselle puolelle. Kuitenkin oikeasti hyvät ystävät pysyvät varmasti vaihtovuodesta riippumatta. Niinkuin yksi kaverini sanoi he kyllä odottavat täällä.

I'm flying away

Olen aina pitänyt matkustamisesta joka on yksi syy miksi halusin lähteä vaihtoon. Rakastan uusien paikkojen näkemistä ja uusiin kulttuureihin tutustumista. Kuitenkin pisimmän reissuni olen tehnyt Kreikkaan, enkä ole ikinä käynyt Euroopan ulkopuolella. Vaikka olen aina halunnut päästä USAan silti jos ei muu niin pitkä lentomatka jännittää. USAssa minua ehkä kiinnostaa eniten juuri se kulttuuri ja toinen syy sinne lähtöön oli kieli, koska halusin kyllä ensi sijaisesti Englannin kieliseen maahan.

Puhuin tossa yks päivä host äitini kanssa FaceTimellä kun hän oli käymässä tulevalla koulullani valitsemassa minulle kursseja. Hän myös esitteli vähän koulun tiloja kameran välityksellä. 

Pakollisia aineita mitä minun piti valita oli Englanti, matikka, US Goverment ja sitten joku science -aine. (AFS vaati Englannin ja joko US historyn tai tuon US Govermentin opiskelua) Matikasta valitsin geometrian ja science aineena anatomia& fysiologia -kurssin. Valinnaisia minulle tuli neljä: taidehistoriaa ja kuoroa minulla tulee olemaan koko vuoden ja newspaper puoli vuotta ja fashion design toisen puolen.

Tänään on lähtöön enään tasan kaksi viikkoa aikaa. Yritän tässä varsinkin viimeisinä päivinä nähdä ja viettää aikaa mahdollisimman paljon kavereiden ja sukulaisten kanssa. Pakollisia (tai vähemmän pakollisia) ostoksia on myös tullut tehtyä ja tuliaisten määrä on jo aika suuri ja se on kasvanutkin tässä lähiaikoina lisää. Eihän niitäkään voi olla liikaa vai mitä?:D

Love, Ilona

26 days to go: Waiting and packing

Hei taas! Tässä sitä ollaan alle kuukausi ennenkuin lähden kohti Amerikkaa. Aloin jo tässä yks päivä miettiin mitä pakkaan mukaan ja tekee listoja:D Silti on vaan jotenkin niin vaikea kuvitella että on lähdössä ja että kuukauden päästä olen toteuttamassa unelmaani maailman toisella puolella! Lähiaikoina on alkanut miettiä sitä kysymystä minkä monet ovat minulta kysyneet eli "Jännittääkö?" ja nyt on pakko vastata myöntävästi:D Mutta suurimmaksi osaksi se jännitys on sellaista innostuneisuutta ja positiivista muutenkin.
 Eniten tällä hetkellä odotan sitä alkuorientaatioleirille pääsyä, joka minulla on ennen kuin tapaan edes hostperhettäni. Jotenkin ihana ajatus päästä tapaamaan ympäri maailmaa  tulleita ihmisiä, jotka ovat samassa tilanteessa ja kokevat varmasti samanlaisia tunteita. Minulle on myös kerrottu kuinka siellä voi tavata juuri sellaisia ihmisiä, joista saa tukea vuoden aikana, koska he tietävät miltä sinusta tuntuu.

Yksi asia vielä miksi halusin alkaa pitämään tätä blogia on se, että pidän valokuvaamisesta. Tässä nyt sitten näkyy mihin pitäisi pakata elämänsä, tai ainakin se mitä kokee tarvitsevansa vuoden aikana. Ja niinkuin sanoin tiedän jo aika paljolti mitä kaikkea pakkaan. Tälläsenä järjestelmällisenä ihmisenä on vaikea kuvitella, että jättäisin pakkaaamisen (suunnittelun) kokonaan viimeisiin iltoihin..:D Se kysymys tässä onkin, että miten saan sen kaiken mahtumaan yhteen matkalaukkuun ja sitten käsimatkatavaroihin?

Tästä se odotus vasta alkokin:D En oikeen osaan sanoo tuntuuko se kun aloin näitä rastittaan kaukaselta vai ei. 74 neljä päivää siitä kuitenki taitaa olla. Mutta oishan se aika aina nopeemminki voinu mennä. 

 Mun huoneestakin aika hyvin huomaa minne menemisestä oon unelmoinu jo ties kuinka kauan. Voisinhan mä varmaan tästä maavalinnasta ehkä vielä tarkemmin kertoa.

Mutta nyt kuulemisiin ja kirjotettelen vielä sitten lähempänä lähtöä. Jos tulee jotan mieleen niin aina voi kysyä vastailen ihan mielelläni:)

Host family

Hei kaikki! Tuntuu aika uskomattomalta 35 päivää enään lähtöön! Ei malttaisi enää millän odottaa kun on jo sijoitustiedotkin! Host perheen saaminen oli sellainen vaihe, jonka jälkeen tämä vaihtoon lähteminen alkoi tuntua todellisemmalta. Minulle oli kerrottu, että perheestä saa usein tietää vasta vaikka kesällä ennen lähtöä tai jopa viikkoa ennen lähtöä. Itse sain kuitenkin perhetiedot jo maaliskuun loppupuolella, jolloin en vielä ollut odottanu tätä tietoa pitkään aikaan.
Minulle oli tullut tavaksi tarkistaa sähköposti aamulla ennen kouluun lähtöä ja yhtenä aamuna olin saanut viestin tulevalta host-äidiltäni, että tulen asumaan seuraavan kouluvuoden St. Louisisssa, Missourissa ja olen saanut perheen. Sen lukeminen oli kyllä paras tapa aloittaa tiistai aamu! Oli ihanaa saada viesti perheeltä ennen kuin järjestö ehti edes lähettää tietoja sijoituksesta:D

(We Heart It)

Tuleva hostperheeni vaikuttaa todella mukavalta. Olemme jutelleet jo Facetimen kauttakin joka oli kyllä vähän jännittävää. Perheeseeni kuuluu äiti, isä, tyttö ja poika. Sillä tavalla samanlainen kuin oma perheeni täällä Suomessa, mutta lisäksi hostperheellä on 2 kissaa ja koira. Itselläni ei ole ollut ikinä mitään lemmikkejä, että se on ainakin yksi uusi kokemus:D Hostperheeni käy kirkossa joka sunnuntai, mikä on aika yleistä Amerikassa, tai sellaisen kuvan olen saanut. 

Koulussa tulen käymään hostsiskoni kanssa, mutta hän vaan käy freshman (eli ekaa) vuotta ja itse olen seniori. Olen jo saanut alustavasti valita kursseja ja harrastuksia monista vaihtoehdoista. Suomen kurssimahdollisuudet tuntuu niin pieniltä, niitä kun ei ole lähellekkään niin paljon. Harrastuksista toivon Cross Countryä (juoksu) ja cheerleadingiä josta on kokemusta täältäkin.

Vielä vähän faktoja tästä tulevasta kotipaikastani. St.Louis on toiseksi suurin kaupunki Missourin osavaltiossa Kansas Cityn jälkeen ja 58:nnekksi suurin Amerikassa. Se sijaitsee Missisippi -ja Missouri joen yhtymä kohdassa. Yhden kaupungin keskeisimmistä nähtävyyksistä Gateaway Arch -kaaren on suunnitellut suomalaissyntyinen Eero Saarinen. Kaupungista tulee yksi Amerikan menestykkäimmistä baseball -joukkueista, St. Louis Cardinals. 

New Blog

Hei vaan! Täällä kirjoittelee 16 -vuotias, vuonna -98 syntynyt tyttö, joka on lähdössä elokuussa vaihto-oppilaaksi USAan via AFS.  Pari vuotta sitten ajattelin vaihtoon lähdön olevan pelkkä unelma, mutta tässä sitä kuitenkin ollaan. Itse hakeminen jäi vähän myöhälle, mutta oli kuitenkin mahdollista. Kahden haastattelun ja monien lomakkeiden täyttämisen jälkeen sain AFS:ltä vahvistuksen, että olen saanut paikan. Vaihtariblogin perustamista oon aatellut jo varmaan siitä asti, mutta jotenkaan en ole saanut tätä aikeisemmin perustettua. Tämän blogin ideana on ensinäkin kertoa kuulumisia kotimaahan, ajatuksien ja tekemisien jakaminen vaihtovuoden aikana ja plussana tulee se, että tämän avulla jää itsellekkin mieleen tulevan vuoden tapahtumat. 
Seuraavassa postauksessa voisin kertoa tarkemmin minne päin Amerikkaa olen menossa ja myös tulevasta hostperheestäni. 
Tervetuloa seuraamaan blogiani ja kommentoikaa toki jos tulee kysyttävää!:)

(We Heart It)